sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Ratsastelua Iran kanssa

Tänään sitten lähti Hali uuteen kotiinsa, Iralle. Menin viemään Halia hänelle ja olin samalla hetken Iran luona. Minun katsellessani hänen heppojaan, Ira teki Halille suitset käden käänteessä. Iralla meni varmaan murto-osa siitä, mitä minulla menee kyseisessä hommassa. Pitäisi varmaan alkaa vakavasti harkita siirtymistä ompelemisesta liimaamiseen, mutta mikään liima ei vain oikein vielä tähän mennessä ole tuottanut minun käsissäni hyvää jälkeä. Samalla höpöttelimme kaikkea sivistynyttä.

Näkymä Iran tallista, kht Merituulesta.

Pian lähdimme ulos. Itse en ole kovin motivoitunut esteiden hyppäämisen suhteen, enkä varmaan itse olisi moista edes ehdottanut, mutta Ira työnsi minulle vastaväitteistäni huolimatta kannettavan estetolpan käteen. Siinä sitten kävelimme kohti läheistä hiekkakenttää.

Alkumatka meni hyvin, kunnes yhtäkkiä alkoi jostain läheltä kuulua tikan naputus. Lintubongarina innostuin taas kerran hieman liikaa. Siinä rytäkässä lensi ainakin estetolppa, Herkusta, joka oli mukanani, en ole ihan varma, koska sillä hetkellä huomioni oli täysin pienessä naputtajassa. Ryntäsin päättömästi keskelle jonkun pihaa ja aloin tiirailla, missä päin tikka naputtelee. Innostukseni laski, kun en enää kuullut naputusta mistään, puhumattakaan, että olisin saanut kyseisestä linnusta näköhavaintoa. Siinä seisoessani aloin miettiä, että Ira ei ehkä tiennyt harrastuksestani ja että hän saattoi hieman ihmetellä äkkiryntäystäni. Palasin Iran luo masentuneena menetetystä bongauksesta.

Onneksi tolpan ei ollut käynyt ilmalennossa kuinkaan ja kävelimme rauhassa lopun matkan kentälle. Mieltäni kirveli yhä menetetty tilaisuus, mutta päätin lopulta ryhdistäytyä. Pystytimme kentälle esteen ja aloimme verrytellä.

Itse menin aluksi aika pitkään käyntiä. Olin vasta tekemässä alkukäyntejä, kun Ira alkoi jo hypätä. Välillä pidin motivoituneesti pienen tauon ennen ravitehtävien aloittamista ja otin Irasta ja Halista muutaman kuvan.







Kuvaamisieni jälkeen pyysin Iraa ottamaan minusta ja Herkusta muutaman otoksen. Kamerani on hieman kummallinen, ja sen takia eivät ystäväni ole sillä saaneet käytännössä yhtään hyviä kuvia minun ratsastuksestani. Tällä kertaa irtosi yksi julkaisukelpoinen, ja se on edistyksellistä se.

Iralla oli Halin lisäksi myös toinen hevosensa, Eetu, mukanaan. Eetu on joskus hieman itsepäinen, jota se myös tällä kerralla näytti ainakin muutamalla kiellolla.

Harjoittelin SM-kisojen helpompaa koululuokkaa varten. Mestaruusrataa en vielä kehdannut esittää Iralle, sillä sen harjoittelu on alkutekijöissään. Hyppäsin myös muutaman esteen, joka on minuksi aika hieno saavutus!

Tikkoja ei enää onneksi näkynyt, joten hevoset ja estetolpat säilyivät vahingoittumattomina.

Toivon, että Halista on Iralle paljon iloa. Toivotan ratsukolle myös menestystä!


8 kommenttia:

  1. Ihana tuo viimeinen kuva Halista. Tallensinkin sen heti tietokoneelleni ;P ja käytin bannerissa :D ;)

    VastaaPoista
  2. Ainiin, ja suosittelen kuumaliimaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten voisinkin kokeilla, mutta olen liian kiintynyt ompelemiseen... Enkä muutenkaan tule liimojen kanssa toimeen!

      Poista
  3. Voisitko tehdä tallin esittelypostauksen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ideasta! Varsinaista talliahan minulla ei siis siinä mielessä ole, että minulla on vain neljä hevosta, eikä mitään nimellistä tallia, jolla olisi nettisivut. Itsellänikin on kuitenkin pidempään jo ollut mielessä, että voisin kuitenkin esitellä hevosten karsinaston. Jotain tämän tyyppisistä on tulossa, kunhan nyt vain kiireet hellittävät ja ehdin tämänkin projektin toteuttaa!

      Poista
  4. Hih, olet kyllä onnekas, tallissasi asuu kolme Sailan tekemää upeaa hevosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan nykyisin peräti neljä. Mutta kyllä, Saila se osaa! Heposeni kiittävät!

      Poista