sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Ra.Ran Koulumestaruuskisat

Olin kaksi viikkoa sitten Ra.Ran Koulumestaruuskisoissa. Tedän, aivan liian pitkä postausväli, mutta omat kisat ovat pitäneet kiireisenä. Kisat ovatkin tänään ja oikeastaan tämän postauksen kirjoittaminen onkin jännityksen poistamiskeino.

Menin kisoissa kaksi koululuokkaa Paladinilla. Lisäksi Crisma oli näyttelyssä.

Kisapaikalle saavuin puolisen tuntia ennen kisojen alkua yhdessä Jolien kanssa. Aamulla olin jo häärinyt hyvän tovin pakatessa ja harjoitellessa kouluratoja. Olin matkalla ollut hieman hermostunut, sillä VaA oli mielestäni kiistämättä minulle aivan liian vaikea, varsinkin, kun en ollut kisapäivän aamua lukuun ottamatta ehtinyt harjoitella rataa muuten kuin mielikuvaharjoitteena koulun vappukonsertin aikana.

Kisapaikalle saavuttuani ja harrastajia nähtyäni kuitenkin piristyin jossain määrin ja unohdin huoleni hetkeksi. Ensimmäiseksi juoksin suoraa päätä etsimään Sailaa, joka jo hääri buffetin ympärillä. Jätin tavarani buffetin viereen Sailan vartioitavaksi, sillä en millään jaksanut kantaa niitä mukanani ja halusin jonkun luotettavan henkilön katsovan niiden perään. Vaihdoin pari sanaa Sailan kanssa ennen kuin menin vilkaisemaan lähtölistaa. Minulla ja Joliella oli hauskaa, kun huomasimme ensimmäisen luokan eli HeA:n lähtönumeroidemme olevan samat, kuin SM-kisojen koululuokassa: minulla 4 ja Joliella 13. Toisen luokan eli VaA:n lähtönumerooni en ollut täysin tyytyväinen, sillä huomasin, että joutuisin lähtemään jo toisena enkä näin ollen ehtisi muiden suorituksia katselemalla paikata niitä kohtia, joita en ollut opetellut.

Päätin edetä luokka kerrallaan, sillä jos alkaisin jo nyt stressata toista luokkaa, en selviäisi ensimmäisestäkään. Minulle tulikin kiire, sillä huomasin, että minun oli maksettava lähtömaksu, vietävä Crisma näyttelyyn ja kaiken kukkuraksi vielä lämmiteltävä Paladin ennen lähtöä.
Olin niin hermostunut, etten enää yhtään muista kenelle kamerani tökkäsin, mutta haluan joka tapauksessa kiittää kuvat ottanutta henkilöä!




Yleensä rentoudun radalla, mutta tällä kertaa jännitystila jäi päälle ja siksi ensimmäinen luokka ei mennyt kovin hyvin. Unohdin radan kerran, mutta pystyin kuitenkin onneksi jatkamaan. Lisäksi olin pingottunut ja alkutervehdyksen jäljiltä oli jokin kankien ohja jäänyt roikkumaan miten sattui.



Joliella ei mennyt sen paremmin, sillä hänelle kävi samoin kuin minulle eli hän jännitti radalla. Lisäksi hän unohti radan kahdesti ja keskeytti.

Emme kumpikaan olleet kovin tyytyväisiä, mutta onneksi ainakaan minulla ei ollut aikaa pohtia menneitä, sillä seuraava luokka oli jo alkamassa. Olin hieman hermostunut, sillä mietin hiljaa mielessäni, että jos helppo luokka meni jo näin huonosti, mitenköhän vaativampi mahtaisi mennä. Toisaalta ymmärrän kyllä, ettei sillä oikeastaan ole mitään väliä, miten kisoissa menee. Keppihevosmaailmassa ei ole mahdollista samalla tavalla edetä kuin oikeilla hevosilla ja monissa muissa urheilulajeissa. Ainut etu, mitä keppihevoskilpailut voittamalla saa, on ruusuke, jonka takia ei kannata hermoilla ja stressata. Kisojen tarkoitus on toki testata omia taitoja, mutta sen kuuluu olla hauskaa!

Rauhoitin itseäni tekemällä isoa käyntivolttia kisaradan vieressä. Saavutin taas rauhallisuuteni ja sain säilytettyä sen koko radan ajan.

En enää muista radalta mitään muuta, kuin että se meni paljon paremmin kuin harjoituksissa ja miten oletin sen menevän. Tällä kertaa olin myös hyvin rento.

En kuitenkaan tosissani olettanut sijoittuvani. Heti suorituksen jälkeen kaivoin evääni esiin ja istahdin Sailan viereen syömään niitä. Sämpyläni olivat repun pohjalla menneet aika mielenkiintoisen näköisiksi. Täytyy kyllä sanoa, että minulle jäi kyseisestä leivästä traumat, kun Saila nauroi evääni nähtyään! Ostin lopulta lohdutukseksi Sailan buffetista myös mokkapalan.

Sillä aikaa kun söin, oli Paladin koko ajan menossa, sen verran sen ihailijoita oli taas paikalla. Syötyäni hain vielä jo arvostelussa käyneen Crisman ja liityin ilonpitoon. Olimme juuri Onzun kanssa riehumassa Maikkenin kotipihan viereisellä tienkaistaleella, kun yhtäkkiä joku tuli luoksemme sanomaan, että minut kutsuttiin palkintojenjakoon.

Hämmennyksissäni meinasin rynnätä palkintojenjakoon Crismalla, jolla oli yhä näyttelyriimu päässään, mutta onneksi tajusin viime hetkellä rynnätä vaihtamaan ratsua Onzun kanssa. Hyökkäsin Paladinin kanssa kentälle, jossa seisoivat jo kaksi muuta sijoittunutta hevosineen sekä tietysti Maikken ruusukkeet kourissaan.

Olin jo onnitellut itseäni kolmannesta sijasta, joten hämmästyin suuresti, kun tulinkin toiseksi.
Kunniakierroksen laukattuani Paladinin kanssa liityin vielä hetkeksi Sailan, Jolien sekä monien muiden paikalla olleiden mukavien ihmisten seuraan.

Näyttelyissä Crisma tuli luokassaan toiseksi. Näyttelyiden palkintojenjakoon en itse ehtinyt, sillä ratsastustuntini on lauantaisin ja minun oli rynnättävä tallille, mutta Saila otti Crisman ruusukkeen talteen.

Haluan vielä kiittää Maikkenia ja muita kisojen järjestelyissä mukana olleita aivan mahtavista kisoista! Lisäksi tunnelma ja seura kisoissa olivat aivan mahtavia! Niistä kiitokset omalta osaltani etenkin Sailalle, Jolielle, KitKatPonille, Onzulle, Sirkulle sekä Karolle ja kaikille muille, joita kisoissa tapasin.

Villaharjat-lehden uusi numero on muuten vihdoinkin ilmestynyt! Lehteä pääsee lukemaan täältä. Taas kerran löytyy lehdestä minun käsialaani olevia juttuja ja hevoseni vilahtelevat myös ainakin sarjakuvassa sekä kuukauden keppihevostallissa, jonka kirjoittelin omasta tallistani. Edelleenkään minulla ei ole varsinaisia tallinimeä, mutta esittelin heposeni ja omat ratsastusmieltymykseni pienen harrastetallin näkökulmasta.

Laitetaan loppuun vielä muutama kuva minusta ja Crismasta. Crisma on minusta aivan ihana ratsastaa ja olen päässyt esteilläkin sen kanssa helposti 80 cm, melkein 90, joka ei kyllä oikein ole tyypillistä minulle. Olen koko talven mennyt pelkkää koulua. Kitiä SM-kisoihin valmentaessani hyppäsin muutaman 30 cm esteen, mutta siihen se on jäänytkin.








4 kommenttia:

  1. Tosi kiva postaus! Oon oottanukki tätä jo jonkun aikaa ;) Oli tosi kiva tavata ja tietää millainen olet! Ja siis jos et vielä nimestä päätellen tajunnut, niin olen se Sirkku :) Laittelen kuvia sun ja Paladinin radasta jossain vaiheessa. En muista kumpi se oli! :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva että pidit! Heh, toivottavasti et pettynyt kovasti minun suhteeni, mutta ainakin minusta oli todella kiva tavata sinut. Hienoa, jos sinulla on kuvia, olisi kyllä todella kiva saada niitä!

      Poista
  2. Kiva postaus :D .. jahjah .. Mulla muuten saattaa olla videota jostain sun radasta xD .. Voin katsoa jos jotain löytyy ja linkkailla sulle ;)

    - KitKatPoni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun pidit! Jos sinulla on, laittele vaan linkkiä tulemaan, josko uskaltaisin katsoa, miten kamalalta ratsastukseni tuolloin näytti... Tosin siinähän olisi sitten kehittävää.

      Poista